Uuden oppivelvollisuuslain myötä jokaisen yhdeksättä luokkaa käyvän nuoren tulee hakeutua johonkin toisen asteen oppilaitokseen, joko lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Oppivelvollisuus jatkuu aina 18 ikävuoteen asti tai kunnes toisen asteen tutkinto on suoritettu. Suomalaisessa koulukulttuurissa opinto-ohjaajilla on iso rooli nuorten ja aikuistenkin opintojen ohjauksessa ja tulevaisuuden jatko-opintojen tai työllistymisen suunnittelussa. Opetushallituksen mukaan jokaisella opiskelijalla on oikeus opinto-ohjaukseen. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa opintojen aikana ja varmistaa, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään joko jatko-opintoihin tai työelämään. Opinto-ohjaus on lakisääteisesti järjestettävä perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa, eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Lainsäädännön tarkoituksena on tukea ohjauksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa, sekä varmistaa lasten ja nuorten ohjauksen saatavuus asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta. Opinto-ohjauksen kriteerien avulla turvataan myös eri puolella Suomea oppilaille ja opiskelijoille tarjolla olevien ohjauspalvelujen tasapuolisuus. (oph.fi)
Opinto-ohjaus ja sen laatu onkin tärkeää, koska yhdeksäsluokkalaiset tarvitsevat vielä paljon tukea, neuvoa ja ohjausta tulevien jatko-opintojensa suunnitteluun. Opinto-ohjaajilla on tässä suuri vastuu, jotta jokainen opiskelija saa tarvitsemaansa tukea. Jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka sisältää yleensä opinto- ja tutkintosuunnitelman ja jatko-opinto- tai työllistymissuunnitelman, riippuen millä koulutusasteella opiskellaan (peda.net). Opotunneilla käsitellään jatko-opiskelumahdollisuuksia sekä ammatinvalintaa yleensä. Tämän lisäksi koulu voi järjestää tutustumiskäyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin ja työpaikoille sekä erilaisiin koulutustapahtumiin. Oppilaat käyvät myös henkilökohtaisia keskusteluja opinto-ohjaajan kanssa, joissa oppilas saa tietoa jatko-opintomahdollisuuksista, hakemisesta ja opiskelijavalinnoista (opintopolku.fi).
Ennen siirtymistä peruskoulusta toisen asteen oppilaitokseen voidaan oppilaille järjestää erilaisia päätöksentekoa helpottavia toimintoja. Oppilaanohjauksen lisäksi kaikki peruskoululaiset käyvät ns. TET-jaksoilla (työelämään tutustuminen), joissa hakeudutaan töihin eri alojen yrityksiin yleensä 1–2 viikoksi. Tämän lisäksi oppilaat voivat yksilöllisesti osallistua koulutuskokeilujaksoihin, jotka ovat 3–5 päivän pituisia tutustumisjaksoja ammatillisiin oppilaitoksiin tai ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Näitä kokeilujaksoja järjestetään yleensä peruskoulun 9. luokkalaisille, ja niiden tavoitteena on tehdä tulevaa uutta ajanjaksoa tutuksi. Lisäksi sitä kautta halutaan madaltaa opintojen aloittamisen kynnystä, ennaltaehkäistä ammatillisten opintojen keskeyttämisiä sekä syrjäytymistä.
Myös huoltajille järjestetään peruskoulussa erilaisia infotilaisuuksia jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta. Koska kodin vaikutus nuoren päätöksen tekoon on suuri, onkin tärkeää kuunnella nuorta, pohtia yhdessä omia vahvuuksia ja unelmia ja tukea nuorta tämän päätöksissä. Vanhemmat voivat havaita lapsessaan sellaista lahjakkuutta, kiinnostusta tai harrastuneisuutta, jota kannattaa vahvistaa. Mutta pelkkä vanhempien innostus ei riitä tulevaisuuden suunnitelmien tekoon. Jotta nuori löytäisi paikkansa peruskoulun jälkeen, täytyy hänellä olla oma vahva innostus ja motivaatio jatkosuunnitelmilleen. Toiset ovat enemmän käytännön tekijöitä ja toiset lukijoita, ja tämäkin kannattaa huomioida jatko-opintoja suunniteltaessa. On hyvä muistaa, että aina voi myös valita uudestaan, aikuisenakin. Erilaisia ammatillisia ja korkeakoulututkintoja löytyy noin viisisataa eri aloilla. Samanlaisiin työtehtäviin voi päästä monen eri väylän kautta, ja myös harrastuksissa hankittuja tietoja ja taitoja voi hyödyntää eri koulutuksissa ja työtehtävissä.
Teksti: Satu Uronen, viestintäpäällikkö
