Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on uudistunut vuoden 2018 alusta alkaen. Lainsäädäntöuudistus on osa ammatillisen koulutuksen reformia, johon voi tutustua tarkemmin Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. Reformin keskeisenä tavoitteena on vastata entistä paremmin sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeisiin.
Uudistukset vaikuttavat keskeisesti seuraaviin asioihin:
Yksi tapa suorittaa ammatillinen perustutkinto
Aiemmin pääsääntöisesti nuorille suunnattu oppilaitosmuotoinen opiskelu ja aikuisille suunnattu, työn rinnalla suoritettava näyttötutkinto jäivät vuoden vaihteessa erillisinä suoritustapoina pois. Lainsäädäntö on yhdistynyt ja ammatillinen perustutkinto suoritetaan jatkossa yhdellä yhtenäisellä tavalla.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen rooli kasvaa. Oppiminen työpaikalla tapahtuu joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Aiemmin käytössä ollut käsite työssäoppiminen poistuu.
Koulutussopimus tehdään jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti tutkinnon osittain. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan eikä hänelle makseta palkkaa.
Oppisopimuksella tapahtuvassa oppimisessa opiskelija on työsuhteessa (min. 25h/viikko) ja saa palkkaa. Työnantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta, jos koulutuksesta aiheutuu työantajalle kustannuksia. Oppisopimus voidaan tehdään koko tutkintoa tai tutkinnon osaa koskevaksi.
Opiskelija voi opintojensa aikana opiskella työpaikalla sekä koulutussopimuksella että oppisopimuksella, hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvasti.
Osaamista arvioidaan näytöissä
Aiemmin käytössä olleiden ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien sijaan nyt puhutaan yhdenmukaisesti näytöistä. Näytössä on jatkossa kaksi arvioijaa, joista toinen on opettaja ja toinen työpaikan edustaja. Arvioijina voivat toimia samat henkilöt, jotka ovat ohjanneet opiskelijan opiskelua työpaikalla.
Lisätietoja
rehtori Tiina Immonen
tiina.immonen(@)mercuria.fi
