Päivitetty 19.6.2023
Suomalaisessa yhteiskunnassa istuu tiukasti käsitys, että ammattikoulusta ei voi jatkaa opintoja korkeakouluun tai yliopistoon. Tai että ainakin se on hyvin vaikeaa, jonka vuoksi nuoria ohjeistetaan hakeutumaan automaattisesti lukioon, jos korkeakouluopinnot kiinnostavat. Totta on, että lukioissa opiskelu on yleissivistävää ja opiskelumetodit samantyyppiset kuin korkeakouluissa, mutta kaikilla toisen asteen suorittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua kolmannelle asteelle joko todistusvalinnan kautta ja/tai suorittamalla hyväksytysti joko ammattikorkeakoulujen valintakoe tai yliopistojen pääsykoe.
Vuodesta 2020 lähtien on todistusvalinta toiminut pääasiallisena reittinä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Todistusvalinnan kautta otetaan sisään suurin osa ammattikorkeakoulujen hakijoista. Todistusvalinnan ulkopuolelle jääneet hakijat saavat vielä mahdollisuuden hakeutua opiskelemaan ammattikorkeakoulujen valintakokeiden tai yliopistojen pääsykokeiden kautta (amke.fi). Eli huonosti suoritettu toinen aste, ammatillinen tai lukiokoulutus, ei ole este korkea-asteelle hakeutumiselle.
Kaksoistutkinnon suorittaminen
Ammatillisella toisella asteella on viime aikoina nostanut suosiotaan opiskella ns. kaksoistutkinto eli ammatillinen ja ylioppilastutkinto samanaikaisesti. Lukio-opinnoissa keskitytään kirjoitettaviin aineisiin ja suoritetaan pakolliset lukiokurssit. Ylioppilastutkinto sisältää kaksoistutkintolaisille samat kriteeritkin kuin lukio-opiskelijoillekin, eli jokaisen abiturientin on kirjoitettava vähintään viisi ainetta, joista pakollisena aineena kaikille on enää ainoastaan äidinkieli. Sen lisäksi kirjoitetaan vähintään yksi pitkä aine ja kolme lyhyttä ainetta annetuista kategorioista. Kaksoistutkinto antaakin hyvät valmiudet jatkaa opintoja suoraan vaikka ammattikorkeakouluun, ja tätä reittiä käyttävätkin monet kaksoistutkinnon suorittajat. Harvinaisempaa on hakeutua ammatilliselta toiselta asteelta yliopistoon, mutta mahdotonta ei ole sekään. Tietysti on yliopistoja ja koulutuksia, jotka ovat haasteellisempia kuin toiset, mutta ratkaisevinta tässäkin on oma opiskelumotivaatio ja hyvä valmistautuminen pääsykokeisiin.
Väyläopinnot
Väyläopinnot ovat yksi hyvä vaihtoehto valmistautua ammattikoulun jälkeisiin opintoihin ammattikorkeakouluissa. Väyläopinnot sisältävät samoja ammattikorkeakoulun opintoja, kuin siellä jo opiskelevatkin suorittavat. Nämä opinnot myös hyväksiluetaan kun opinnot jatkuvat ammattikorkeakoulussa, eli opiskelijoiden ei tarvitse suorittaa samoja opintoja uudestaan. Väyläopintojen suorittaneiden on myös helpompi hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin. Hyvin suoritetut väyläopinnot takaavat, ettei valintakokeeseen tarvitse osallistua ollenkaan, vaikka todistusvalinnassa ei onnistaisikaan. Väyläopinnot hyvin suorittaneet opiskelijat kutsutaan haastatteluun, jonka perusteella tehdään valinta ammattikorkeakouluun. Väyläopinnot ovat siis hyvä tapa orientoitua korkea-asteelle jo ammatillisen koulutuksen aikana.
Mercurian opiskelijoista noin 15 % päätyy korkeakouluopintoihin parin vuoden sisällä valmistumisesta (Tilastokeskus 2020). Suurempi prosentti jatkaa opintojaan vielä myöhemmin oltuaan ensin töissä useiden vuosien ajan. Kaksoistutkinnon suosion edelleen kasvaessa myös korkeakouluopintoihin tähtäävien joukko tulee varmasti vielä suurenemaan. Joten voitaneen todeta, että ammatillinen toinen aste ei ole enää paikka, josta päädytään töihin ilman mahdollisuutta tai motivaatiota jatkokoulutukseen. Ammatilliselta toiselta asteelta valmistuu ammattilaisia eri aloille, joista iso osa on motivoitunut itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen, ja siihen Suomen hyvinvointiyhteiskunta antaa mahdollisuuden. Jokaisella meistä on mahdollisuus lukea itsensä vaikka tohtoriksi asti taustasta, varallisuudesta tai pohjatutkinnosta riippumatta.
Teksti: Satu Uronen, viestintäpäällikkö
