Peruskoulun jälkeinen aika on monelle nuorelle isojen muutosten aikaa. Tuttu ja turvallinen ympäristö kouluineen, opettajineen ja kaveripiireineen voi vaihtua, kun lähdetään opiskelemaan toiselle asteelle, kuka lukioon ja kuka ammatilliseen oppilaitokseen. Tämä ajanjakso voi toisille olla uutta ja jännittävää, jopa vapauttavaa, mutta toiset voivat kokea yhä suuremman vastuun erittäinkin ahdistavana. Meidän aikuisten, niin kotona, koulussa tai harrastuksissa tulee tukea nuorta, jotta hän osaa tehdä itselleen parhaita valintoja. Jokaisen nuoren itsenäistyminen ja kasvaminen aikuiseksi on yksilöllistä ja koostuu moninaisista konkreettisista toimista ja päätöksistä. Tämä on myös se hetki, jolloin jokainen voi lähteä tavoittelemaan unelmiaan ja suunnitella mitä aikuisena haluaa tehdä ja mitä toimenpiteitä se vaatii.
Mercuriassa järjestettiin lokakuun lopussa nuorille suunnattu Omaan himaan -tapahtuma, jonka tavoitteena oli antaa ohjeita ja vinkkejä oman kodin perustamiseen. Paikalla oli Martta ry:n edustajia, jotka opastivat nuoria rahan käyttöön, siivoukseen ja vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Nuoret pystyivät laskemaan taulukon avulla, millaisia kustannuksia omassa kodissa tulee huomioida kuukausittain. Kovin moni ei ole ajatellut esimerkiksi sitä kuinka paljon ruoka tai hygieniatuotteet maksavat. Tai kuinka tehdään vuokrasopimus tai miten saa rahat ylipäätään riittämään kaikkiin laskuihin.
Lisäksi Mercurian omat opiskelijat osallistuivat oppilaitosdiakoni Pekka Siutilan vetämään paneelikeskusteluun, jossa jo omillaan asuneet opiskelijat kertoivat kokemuksiaan itsenäistymisestä ja omaan kotiin muuttamisesta. Oli mukava huomata, että vanhemmat opiskelijat kannustivat ja tukivat omasta kodista vielä haaveilevia. Mutta myös takaisin vanhempien luo muuttaminen oli ihan ok, jos yksin asuminen ei tuntunutkaan vielä mukavalta. Tapahtumassa käytiin läpi tärkeitä asioita, kuten asunnon vuokraamiseen liittyviä toimenpiteitä: miten tehdään muuttoilmoitus tai sähkösopimus, mitä tarkoittaa vuokravakuus, mistä voi hakea asumistukea tai kuka hoitaa taloyhtiön asioita.
Yhtä tärkeää itsenäistymisprosessissa on miettiä myös nuorten henkisiä voimavaroja. Toiset meistä ovat hyvin itsenäisiä jo nuorella iällä ja toiset tarvitsevat oman tien löytämiseen vähän kauemmin aikaa. Vaikka itsenäistyminen on lähtökohtaisesti nuorelle positiivinen asia, voi siihen liittyä hyvin monenlaisia pelkoja ja epävarmuutta omasta kyvystä hallita arkea. Näitä asioita on hyvä pohtia yhdessä jonkun turvallisen aikuisen kanssa, omien vanhempien tai huoltajien tuki on monelle paras ponnahduslauta. Mutta myös nuorisotyöntekijät tai koulujen opiskelijahuollon henkilökunta antavat kullan arvoisia neuvoja ja tukea nuoren itsenäistymisen polulla. Yleensä vanhemmista ja lapsuudenkodista irtautuminen ei suju ihan ongelmitta, ja monissa kodeissa peruskoulun jälkeinen aika onkin nuoren oman identiteetin ja arvojen hakemista. Nuoret kuitenkin tekevät tässä vaiheessa jo omia päätöksiään, eikä nuoren puolesta voi elää heidän elämäänsä. Jokaisen meistä tulisi saada rakentaa oman näköinen elämä ja tulevaisuus, johon toivottavasti lapsuuden koti ja oma perhe on luonut hyvän pohjan.
Ymmärrettävästi peruskoulun jälkeinen kuohunta voi olla raskasta myös vanhemmille: miten olla tarpeeksi läsnä, kuitenkaan liikaa rajoittamatta nuoren kasvua? Monissa perheissä ei yhteentörmäyksiltä vältytä, eikä se ole tarkoituskaan, ja silti tämä, joskus hankalakin ajanjakso on tärkeä nuoren itsenäistymisen kannalta. Joskus itsenäisyyttä kohti kasvava nuori haluaa enemmän, kun mihin hänen kypsyytensä riittää. Tällöin vanhempien tehtävänä on asettaa nuorelle rajat, joilla turvataan nuoren hyvinvointi ja turvallisuus. Onneksi on monia paikkoja, joista sekä nuoret että vanhemmat voivat hakea vertaistukea ja apua. Koulujen ja opiskelijahuoltoryhmien lisäksi tietoa voi hakea esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Suomen Punaisesta Rististä tai verkosta nuortenlinkki.fi -sivustolta.
Teksti: Satu Uronen, viestintäpäällikkö
