Ammatillisten oppilaitosten korkeat keskeyttämisprosentit vaikuttavat merkittävästi sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. Nuorten jääminen työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, ja tämä ilmiö yhdessä väestön ikääntymisen kanssa, aiheuttavat suurta painetta hyvinvointivaltion palveluiden ylläpitämiseen. Nuoria tarvitaan työelämään, ja ammattikoulutus on tänä päivänä minimivaatimus työllistymiseen. Ilman toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten työllistymismahdollisuudet ovat heikot.
Mercuriassa lähdettiin miettimään opiskelijoille laadukkaita ja tavoitteellisia oppimismetodeja, jotta kaikilla opiskelijoillamme olisi mahdollisimman hyvät oppimisympäristöt kehittyä ja oppia. Tavoitteena oli, että opiskelu kaikissa oppimisympäristöissä on tuettua, tavoitteellista ja ohjattua, ja se ottaa huomioon kunkin opiskelijan erilaiset tavat oppia. Opetuksen ja ohjauksen laadun parantamisen alueella halusimme löytää ja kehittää toimenpiteitä, joiden avulla vahvistetaan opiskelijan ammatillisen osaamisen ja perustaitojen kehittymistä. Painopisteenä tässä työssä on ollut erityistä tukea tarvitsevat ja heikoilla perustaidolla ammatillisen koulutuksen aloittavat opiskelijat.
Mercurian visiona on asiakasodotukset ylittävä kokemus, jonka haluamme toteutuvan jokaisen opiskelijamme kohdalla. Onnistuminen opinnoissa edesauttaa onnistumista työssä ja elämässä ylipäätään. Suunnittelimme ja toteutimme toimenpiteitä, jotka tukevat ja mahdollistavat positiivisten oppimiselämysten tarjoamista kaikille opiskelijoille, sekä joustavan siirtymisen kohti työelämää.
Toteutetut toimenpiteet:
- kartoitettiin opiskelijoiden niitä kohtia, jotka hidastavat opintojen etenemistä
- kartoituksen pohjalta tehtiin pedagoginen malli
- pedagogista mallia lähdettiin pilkkomaan pienempiin ja konkreettisiin yksityiskohtiin
- koko henkilöstön työpajapäivillä rakennettiin konkreettiset työkalut, joita voidaan käyttää opiskelijoiden tukemisessa ja eteenpäin saattamisessa
- työkalut ovat: painotettu oppimateriaali YTO-aineisiin (=yhteiset tutkinnon osat): analysoitiin jokaisen aineen ydinasiat merkonomin ammattikirjoon nähden (mitä merkonomin on osattava). Heikoimpien opiskelijoiden kanssa riittää, kun käydään läpi painotettu oppimissisältö. Näin voidaan varmistaa se, että opiskelijalla on tarvittavat taidot kehittää itseään eteenpäin työelämässä ja itsenäisesti
- näyttösuunnitelmiin tehtiin tukikysymyksiä, joiden avulla opiskelija pystyy helposti ymmärtämään, millä työtehtävillä kyseistä näytön työtehtävää voi näyttää
- näyttösuunnitelmista tehtiin myös helppolukuisempia jäsentämällä ja yksinkertaistamalla tekstiä.
Näiden toimenpiteiden käyttöönotto toteutetaan asteittain, ja näyttösuunnitelmapohjaa ehdittiin pilotoimaan kahden luokan kanssa ennen työelämäjaksoa. Erityisopiskelijoiden ja opiskelijoiden, joilla on paljon rästejä YTO-aineissa, on ehditty testaamaan painotettuja oppisisältöjä YTO-aineissa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Opiskelijat ovat hyötyneet selkeästä ja strukturoidusta materiaalista, koska oppimiset tavoitteet on ollut helpompi asettaa. Opiskelijoiden, joilla on paljon rästejä, on ollut helpottavaa se, että tavoitteena ei ole ollut välttämättä kiitettävä arvosana, vaan riittävä osaaminen kurssin läpäisyyn.
Hankkeen loputtua aiomme jatkaa näiden asioiden kehittämistä, koska kehitystyöstä saatiin hyviä kokemuksia. Myös koko opettajakunta saatiin mukaan sitoutettua hankkeeseen ja suunnittelemaan yhteisöllisesti työkaluja laadun parantamiseen.
Teksti: Marisa Köngäs (erityisopettaja) ja Satu Uronen (viestintäpäällikkö)
